Luonnonvarakeskus kehittää metsäyhteistyötä Indonesiassa

Indonesian ympäristö- ja metsäministeri Siti Nurbaya ja Suomen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 7.4.2017 maidenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan metsätalouden kehittämiseksi ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. (kuva: Erkki Oksanen / Luke) Indonesialaisministeri vakuuttui suomalaisesta metsäosaamisesta. Indonesian ympäristö- ja metsäministeri Siti Nurbaya vieraili Suomessa tutkijadelegaation kanssa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja ministeri Nurbaya allekirjoittivat 7.4.2017 maidenvälisen yhteisymmärryspöytäkirjan…

Puun kysyntä kasvaa – oikeanlaisella metsänkasvatuksella puuntuotantoa voidaan lisätä kestävästi ja kannattavasti

Kuvaaja: Markku Hietavuori Puun kysynnän arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Luonnonvarakeskuksen Metsä 150 -hankkeen raportin mukaan puuntuotantoa voidaan lisätä muun muassa kohdentamalla hakkuita, viljelemällä nopeakasvuisia jalostettuja taimia ja siemeniä, säätelemällä harvennusten voimakkuutta, ajoitusta ja harvennustapaa sekä lisäämällä metsämaan tuotoskykyä. Suomen olosuhteissa metsän kasvatus on pitkäjänteistä toimintaa ja toimenpiteet vaikuttavat puuston kasvunlisäykseen viiveellä. Ainoa nopea keino vastata…

Metsänhoitotyöt alkavat Lapinjärvellä – hoitotoimenpiteiden tavoitteena on suojella metsäpuiden perinnöllistä monimuotoisuutta

Lapinjärven arvokasta kuusipuiden perimää suojellaan kuusigeenireservimetsässä metsähoidollisilla hakkuilla, joilla pyritään edistämään kuusipuuston luontaista uudistumista. Hakkuut oli tarkoitus aloittaa jo aiemmin, mutta luontojärjestöjen kanssa käytyjen keskustelujen, maastokäyntien ja lisätutkimusten perusteella Luke päätti toteuttaa syksyllä 2014 suunnitellusta leimikosta vain kolmanneksen. Avohakkuita Lapinjärvellä ei tehdä ja kuolleet puut jätetään maastoon. Hakkuista ei kuitenkaan voida kokonaan luopua, sillä Luken…

Suomen metsät ovat arvioitua nuorempia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan Suomen metsät ovat selvästi nuorempia kuin on yleisesti arvioitu. Virhearvion syynä on puiden alkuvaiheen kasvuun kuluneen ajan kuvaaminen vanhojen aineistojen pohjalta. Niiden perusteella puiden alkuvaiheen kehitykseen kulunut aika eli ikälisäys on yliarvioitu. – Käytössä oleva ikälisäys perustuu Yrjö Ilvessalon 1920–1940-lukujen tutkimuksiin, ja niiden pohjalta tehty ikälisäystaulukko pohjautuu suurelta osin luontaisesti uudistettuihin…

Euroopan metsävarat kasvavat – ilmastonmuutos tuo uusia uhkia

Puun vuotuisesta kasvusta hakataan Euroopassa 66 ja Suomessa 70 prosenttia. Uusin Euroopan metsien tila -raportti osoittaa, että osa kasvusta jää hyödyntämättä ja että Euroopan metsävarat eivät ole ehtymässä käytön vuoksi. Metsien terveyttä uhkaa kuitenkin ilmastonmuutos, joka tuo epävarmuutta metsien käyttöön. Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja,…

Kuusitukkia Kuopiossa ja mäntytukkia Lieksassa – kuntien metsävarat vuonna 2013

Monien kaupunkien suuret metsävarannot ovat luonnollista seurausta kuntaliitoksista, mutta myös kyseisten kuntien sijainnista runsaiden kuusen tai männyn puuvarojen alueella. Puuston keskitilavuuksissa on suurta vaihtelua Etelä-Suomessa metsä- ja kitumaan keskitilavuus hehtaarilla vaihtelee Kökarin 68 kuutiometristä Pälkäneen 182 kuutioon. Puulajeittain männyllä Siilinjärven 36 kuutiosta Naantalin 88 kuutioon. Kuusella määrät vaihtelevat Halsuan kahdeksasta kuutiosta Vesilahden 94 kuutioon. Pohjois-Suomessa…

Teollisuuspuuta hakattiin syyskuussa ennätysmäärä

Syyskuussa metsistämme hakattiin puuta teollisuuden käyttöön 5,4 miljoonaa kuutiometriä. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä teollisuuspuun hakkuista on kertynyt puuta yhteensä lähes 40 miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä kuitupuuta oli 60 prosenttia ja loput tukkipuuta. Tämän vuoden syyskuussa teollisuuspuuta hakattiin eniten hakkuiden tilastohistoriassa. Edellinen syyskuun hakkuuennätys, tosin vain hivenen eli prosentin pienempi, on vuoden takaa. Edeltävän kymmenvuotisjakson…

Männyn tyviosan kuutiointia hakkuukonemittauksessa muutetaan 1.1.2016 alkaen

Männyn tyviosan kuutioinnissa käytettävää tyvifunktiota korjataan siten, että se tuottaa jatkossa nykyistä pienempiä läpimittoja. Muutos vaikuttaa suoraan puukaupan ja urakoinnin perusteena olevaan puun määrään ja pienentää männyn hakkuukoneilla mitattua tilavuutta noin yhdellä prosentilla vuodessa. Korjaus merkitsee päivityksiä valtaosaan suomalaisia hakkuukoneita. Luonnonvarakeskuksen (Luke) 23.10.2015 antama määräys tyvifunktion muutoksesta astuu voimaan 1.1.2016. Männyn tyvifunktion päivitykset hakkuukoneisiin ja…

Puutuoteteollisuuden markkinat piristyvät ensi vuonna

Suomen metsäteollisuuden tuotanto ja vienti eivät ole kasvaneet tänä vuonna viime vuosien tapaan. Kysynnän maailmanmarkkinoilla odotetaan kuitenkin vilkastuvan ensi vuonna, käy ilmi metsäsektorin suhdannekatsauksesta. Kotimaisen sahatavaran ja vanerin tuotanto vähenee tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Sahatavaran viennin arvioidaan pysyvän viime vuoden tasolla, mutta sahatavaran yksikköhinnat viennissä alenevat pari prosenttia. Taustalla on sahatavaran heikentynyt kysyntä keskeisillä…

Suometsien hakkuut lisäävät vesistöjen tummumista

Monissa pohjoisen leveysasteen maissa, myös Suomessa, on havaittu vesistöjen värin tummuneen viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tummumisen taustalla on lisääntynyt liuenneen orgaanisen aineen huuhtoutuminen vesistöihin. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehtyjen uusimpien tutkimusten mukaan Suomessa voimakkaasti lisääntyvät suometsien hakkuut voivat voimistaa vesistöjen tummumista. Suomessa ojitettiin soita metsätalouskäyttöön yli viisi miljoonaa hehtaaria pääosin 1960 –­­ 1980 -luvuilla. Suurin osa näiden…