Puuliitto

Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari: Pessimisti Sipilä pettyi hirttäydyttyään huonoon taktiikkaansa

puheenjohtajanilosaari

 

Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari

Eduskuntavaalien jälkeen tuleva pääministeri Juha Sipilä ilmoitti mediassa, että pessimisti ei pety.

– Ja nyt kun niin kutsuttu yhteiskuntasopimus kaatui Sipilän huonoon taktiikkaan ja ilmeiseen osaamattomuuteen työmarkkina-asioissa, julisti hän julkisesti pettymystään. Neuvotteluja ei varmasti edistänyt sekään, että Sipilä vuodatti näitä pessimistisiä lausuntojaan julkisuudessa jo ennen viimeisiä ratkaisun hetkiä, Nilosaari kommentoi perjantaina 21. elokuuta.

Nilosaaren mukaan neuvotteluprosessin kaatuminen johtui ennen muuta Sipilän asettamista yksipuolisista askelmerkeistä, joista hän sitten piti jääräpäisesti kiinni.
– En voi ymmärtää sitä, että yksi luku eli numero viisi oli hänelle lopulta tärkeämpi kuin myönteisen kehityssuunnan ja pitkän aikavälin yhteistyöprosessin käynnistäminen.
– Toisaalta mitenkään ei ole hyväksyttävissä se, että työmarkkinaosapuolten kanssa neuvoteltiin muutamista yksityiskohdista samalla kun hallituksen selvästikin kaavailemat muut toimenpiteet pidettiin piilossa. Kokonaisuus oli hukassa, aikataulu liian kireä ja haluttu lopputulos ylhäältä saneltu, jolloin normaaleihin neuvotteluihin kuuluvasta vastavuoroisuudesta ei ollut tietoakaan.

Nilosaaren mukaan 2016 syksyllä vastaan tulevan työmarkkinakierroksen asetelmat näyttävät hankalilta, mutta eivät hallitsemattomilta.
– Toivottavasti vuoden miettimis- ja tunnusteluaika johtavat siihen, että edessä olevalla liittokierroksella ei jouduta aloittamaan siitä, mihin nyt jäätiin. Esimerkiksi työajan vastikkeeton pidentäminen tai ansioiden pienentäminen lomarahojen leikkauksilla eivät tule kysymykseen silloinkaan.

– Sitä vastoin kilpailukyvyn ja talouskasvun vahvistamista pitää hakea esimerkiksi lisäämällä osaamista, työn tuottavuutta ja työelämän hyvinvointia. Sen rinnalla tarvitaan maltillista palkkapolitiikkaa ja keinoja, joilla työttömyysaste saadaan nousemaan ja työttömyys alenemaan.
– Kriisitietoisuus on varmasti yhtä korkealla SAK:ssa ja sen jäsenliitoissa kuin työnantajien leirissä ja hallituksessakin. Aidolle laaja-alaiselle yhteistyölle on edelleen suuri tarve ja vahva yhteiskunnallinen tilaus.