Metsähallitus

Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus tukee biotalouden kasvua

Hallituksen esitysluonnos metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennuksesta parantaa metsien omistusrakennetta ja edistää puun liikkeelle saamista.

Metsien omistuksen pirstoutuminen on jatkunut Suomessa vuosikymmenien ajan. Metsätilat jakautuvat tyypillisesti joko suoraan perinnönjaossa tai kun yhteisomistukseen päätynyt tila jaetaan osakkaiden kesken. Suomessa peräti 85 prosenttia tiloista vaihtaa omistajaa perheen tai suvun sisällä.

Tilakoon pirstoutumisen estämiseksi on perusteltua asettaa sukupolvenvaihdoshuojennukselle ehtoja, jotka ehkäisevät tilojen jakamista ja kannustavat kasvattamaan tilakokoa. Huojennuksen ehdoksi asetettu metsätilan vähimmäistuotto ohjaa kehitystä oikeaan suuntaan. Suurempi tilakoko tuo mittakaavaetuja ja kustannustehokkuutta sekä metsänkasvatukseen että puun hankintaan.

“Pienet metsätilat tekevät puukauppaa harvemmin ja kauppojen puumäärä on pienempi. Tästä seuraa lisää kustannuksia niin puun ostoon, korjuuseen kuin kuljetuksiinkin. Pienellä tilalla metsätulojen merkitys jää helposti pieneksi, mikä passivoi metsien hoitoa. On tärkeää, että lainsäädäntö ohjaa kasvattamaan tilakokoa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Huojennusta saa vain elinaikana tehtyjen lahjoitusten kautta, mikä vie kehitystä oikeaan suuntaan. Sukupolvenvaihdosten suunnittelu aloitetaan jatkossa aikaisemmin, metsätilan jatkajat nuorentuvat ja kuolinpesäomistusta syntyy vähemmän.

Huojennuksella edistetään tehokkaasti hallitusohjelman tavoitetta lisätä puun tarjontaa. Oikeus vähentää maksettua lahjaveroa puunmyyntituloista kohdentaa huojennuksen käytännössä niille, jotka jatkavat tilalla aktiivista metsien hoitoa ja käyttöä. Huojennus edistää myös metsäluonnonhoitoa, koska metsälahjavähennyksen voi tehdä myös veronalaisista suojelukorvauksista.

Esityksen puutteena on, että huojennus ei koske yhteismetsäosuuden lahjoitusta jälkipolville. Yhteismetsien jääminen muita heikompaan asemaan uhkaa pysäyttää uusien yhteismetsien perustamisen, vaikka omistusmuotona se toteuttaa erinomaisella tavalla metsäpoliittisia tavoitteita. Yhteismetsä tarjoaa tehokkaan suojan pirstoutumista vastaan tulevissa sukupolvenvaihdoksissa. Jatkovalmistelussa on tärkeää varmistaa yhteismetsille tasapuolinen asema ja edistää tehokkaan metsänomistusmuodon kasvua.