Yleiset Uutiset

Euroopan metsätuhot ovat kasvaneet vuoden 1990 jälkeen

storm-843732_640

Kaikkein voimakkaimpien myrskyjen aiheuttamat metsätuhomäärät ovat kasvaneet hyppäyksenomaisesti vuoden 1990 jälkeen. Syyksi arvellaan ilmastonmuutosta.

Ilmatieteen laitoksen Nature-tiedelehessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin voimakkaiden Eurooppaan osuneiden myrskyjen aiheut-tamia metsätuhoja ja vertailtiin tuhoja metsän kasvuun vuosien 1951 ja 2010 välillä. Metsätuhojen on aiemminkin tiedetty lisääntyneen kyseisellä aikavälillä, mutta tämän on katsottu johtuneen puun kokonaismäärän kasvusta sekä nykyaikaisista metsänhoitokäytännöistä ja muun muassa metsien kuusivaltaistumisesta. Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat kuitenkin pystyneet osoittamaan, että kaikkein voimakkaimpien myrskyjen aiheuttamat metsätuhomäärät ovat kasvaneet hyppäyksenomaisesti vuoden 1990 paikkeilla, vaikka huomioon otetaan myös Euroopan metsien kasvu.  ”Tällainen muutos, jossa pahimpien myrskytuhojen määrä äkillisesti kolminkertaistuu, ei voi aiheutua vain metsänhoitokäytännöistä, vaan taustalla on myrskyilmaston muutos”, toteaa Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow.

Tuulen puuskat ylittävät 42 m/s aiempaa laajemmilla alueilla

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös myrskyjen puuskanopeuksia, joita oli saatavilla 1980-luvulta alkaen. ”Vuoden 1990 jälkeen tapahtunut metsätuhojen paheneminen voikin selittyä osin sillä, että voimakkaimmissa myrskyissä esiintyy aiempaa laajemmilla alueilla 42 m/s ylittäviä puuskia”, Hilppa Gregow sanoo. Kaikissa viime aikoina Euroopassa katastrofaalisia metsätuhoja aiheuttaneissa myrskyissä, joita ovat olleet mm. Wiebke (1990), Lothar (1999), Martin (1999), Gudrun (2005), Kyrill (2007) ja Klaus (2009) , voimakkaimmat puuskat vaihtelivat 50 – 60 m/s välillä. Tällaiset puuskanopeudet ovat puille liikaa, sillä mikä tahansa puu katkeaa puuskanopeuden ylittäessä 42 m/s. Kuuset voivat kaatua juurineen jo alemmilla puuskanopeuksilla.

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa havaittiin myös, että katastrofaaliset myrskyt ovat pahentuneet erityisesti talvikuukausina (joulu-helmikuu), kun taas voimakkaimpien syysmyrskyjen voima on vähentynyt vuoden 1990 jälkeen. Vaikka Euroopan myrskyisyys yleisesti ottaen korreloi niin sanotun Pohjois-Atlantin heilahtelun (NAO) kanssa, tutkimuksessa löydettyä myrskytuhojen kasvua ei kyetty liittämään NAOssa esiintyneisiin muutoksiin. Ilmastonmuutos voi sen sijaan vaikuttaa myrskyihin esimerkiksi muuttaen Pohjois-Atlantin tuuli-ilmastoa.

Lisätietoja:

www.nature.com/articles/srep46397